Ihmisten käsitykset kuolemasta ja tapamme suhtautua kuolemaan eivät ole pysyviä, vaan muuttuvat kulttuurimme muutosten myötä. Kuoleman kulttuurisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä pohditaan kuusiosaisessa Kuolevainen-luentosarjassa, joka on osa Tampereella loka-marraskuussa järjestettävää Kuolevainen-tapahtumakokonaisuutta.
Luentosarjan on koonnut kuolematutkimukseen erikoistunut tutkija, alue- ja kulttuuritutkimuksen ja mediatutkimuksen dosentti Outi Hakola.
– Suomessa on vilkas kuolematutkimuksen kenttä, jossa aihetta lähestytään monista erilaisista näkökulmista. Luentosarjan lähtökohdaksi valittiin kulttuurinen ja yhteiskunnallinen näkökulma, sillä näin voimme nostaa esiin Kuolevaisen tapahtumiin liittyviä uskonnon ja taiteen kysymyksiä, kertoo Hakola.
Luentosarja käynnistyy Kulttuuritalo Laikussa 21. lokakuuta luennolla ”Kuoleman muuttuvat merkitykset”. Aiheeseen johdattavat dosentti Ville Vuolanto Tampereen yliopistosta ja folkloristiikan ja kansanuskontutkimuksen dosentti Kaarina Koski Turun yliopistosta. Heidän puheenvuoronsa kuljettavat kuulijat kansanuskon ajoista tekoälyn aikakauteen.
Outi Hakolan mukaan aloitusluennon historianäkökulma on tarkkaan harkittu, sillä se avaa historiallista taustaa kuolemakäsitysten muutoksille, ja samalla myös rakentaa pohjaa koko luentosarjalle.
Viisi kuudesta luennosta järjestetään Kulttuuritalo Laikussa. Poikkeus on Hugo Simbergin taidetta käsittelevä luento, jota keräännytään kuulemaan Tampereen tuomiokirkkoon, Simbergin taiteen äärelle. Luennoitsijana on Ateneumin taidemuseon intendentti, taidehistorian dosentti Marja Lahelma.
– Hugo Simbergin taide valikoitui yhdeksi luennon aiheeksi ja Tuomiokirkko luennon paikaksi, sillä halusimme tuoda paikallisuutta, tamperelaisuutta mukaan luentosarjaan, kertoo Hakola.
Yleisö pääsee mukaan keskusteluun
Useimmilla sarjan luennoilla on kaksi asiantuntijaa, jotka ensin alustavat aiheesta ja sen jälkeen keskustelevat illan teemasta. Hakola kertoo kutsuneensa kokeneita asiantuntijoita, joilla on keskenään hieman erilaiset näkökulmat aiheeseen, näin syntyy hyvää keskustelua.
Myös yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Tilaisuuksissa keskustelua moderoi Outi Hakola itse.
Hakolan mukaan luennoille osallistuvat voivat saada luennoista lisää tietoa ja ymmärrystä siitä, miten muut kokevat kuolemaan liitettyjä tunteita ja ajatuksia.
– Usein, kun ajatellaan kuolemaa, ihmiset ovat aika kiinni omissa kokemuksissaan. Tutkimus ei keskity yksilökokemukseen, vaan siihen, mikä on tyypillistä, sanoo Hakola.
– Luennoilla ihmiset voivat verrata omia kokemuksiaan siihen, miten suomalaiset yleensä ajattelevat kuolemasta meidän kulttuurissamme. Tutkimus sen sijaan näyttää asioita meidän ulkopuoleltamme ja auttaa hahmottamaan omia kokemuksiamme uudesta näkökulmasta.
Tämä voi olla myös lohduttavaa. Saadessaan tietoa muiden ihmisten ajatuksista ja tunteista, ihmiset voivat kokea, että monenlaiset kuolemaan liittyvät tunteet ovat hyväksyttäviä.
– Monet saattavat esimerkiksi kokea syyllisyyttä omaisen kuoleman jälkeen. Näihin ajatuksiin voi auttaa, kun hahmottaa, että ei välttämättä olekaan yksin näiden ajatusten kanssa.
Hakola on järjestänyt kuolemaa käsitteleviä luentoja aiemminkin, ja usein ihmiset ovat tuoneet esiin omia henkilökohtaisia kokemuksiaan. Tieto ja keskustelu voi tuoda itselle helpotusta.
– Toisaalta tieteellinen tieto antaa etäisyyttä kuoleman kysymyksiin, toisaalta se antaa välineitä itselle asian käsittelyyn.
Tutkija paikalla Kuolevaisen tapahtumissa
Kuolevaisen tapahtumien yhteydessä tehdään tieteellistä tutkimusta suomalaisesta kuolemankulttuurista. Tutkija Outi Hakola havainnoi Kuolevaisen eri tilaisuuksia. Halukkailla on mahdollisuus osallistua lyhyeen, noin 10 minuutin haastatteluun, jossa keskustellaan kuolevaisuudesta ja tapahtuman herättämistä ajatuksista.
Tutkimus toteutetaan luottamuksellisesti, eikä yksittäisiä henkilöitä tunnisteta aineistosta. Tutkijan tunnistaa nimikyltistä ”Outi Hakola – tutkija”, ja hänen kanssaan voi tulla juttelemaan. Tutkijaan voi myös olla yhteydessä sähköpostitse, jos haluaa jakaa omia kokemuksiaan Kuolevaisesta. Lisätietoja: Outi Hakola (outi.hakola@uef.fi).
Kuoleman muuttuvat merkitykset (Kulttuuritalo Laikku ti 21.10. kello 17)
Kuolemaan liittyvät käsitykset ja perinteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Luentokerralla matkataan kansanuskon ajoista tekoälyn aikakauteen ja pohditaan, miten erilaisin keinoin länsimaissa ja Suomessa on käsitelty kuolemaa ja kuolevaisuutta. Aiheeseen johdattavat yleisen historian dosentti Ville Vuolanto (Tampereen yliopisto) ja folkloristiikan ja kansanuskontutkimuksen dosentti Kaarina Koski (Turun yliopisto).
Lapset, kuolema ja suru (Kulttuuritalo Laikku ti 28.10. kello 17)
Kuolema on osa myös lasten elämää, vaikka monesti lapsia halutaan suojella kuolemalta. Luentokerralla pureudutaan siihen, miten lasten ja nuorten kulttuurissa käsitellään kuolemaa, miten lapset ilmaisevat suruaan ja miten heitä voitaisiin tukea kuoleman käsittelyssä. Aiheesta ovat puhumassa kasvatustieteen professori Lasse Lipponen (Helsingin yliopisto) ja uskontotieteen väitöskirjatutkija Enni Salo (Turun yliopisto).
Kuolevaisuuteen liittyvä ahdistus ja kärsimys (Kulttuuritalo Laikku ti 4.11. kello 17)
Tietoisuus kuolemasta vaikuttaa ymmärrykseemme elämästä. Luennolla keskustellaan, mitä merkitsee, kun kuolevaisuus nousee käsinkosketeltavaksi yhtäältä kuolevan ihmisen surun ja toisaalta ilmastonmuutosahdistuksen ja planetaarisen kuoleman kautta. Aiheesta alustavat kirjallisuustieteen tutkijatohtori Astrid Joutseno (Turun yliopisto) ja nykykulttuurin ja visuaalisen kulttuurin tutkijatohtori Heidi Kosonen (Jyväskylän yliopisto). Luento sisältää myös musiikillisen osuuden, jonka myötä tutkitaan kuolemaan liittyvien tunteiden käsittelyä musiikin kautta.
Hugo Simbergin taide, kuolema ja Gothic Modern (Tuomiokirkko ke 12.11. kello 17)
Luentosarja vierailee Tampereen tuomiokirkossa, jolloin Ateneumin taidemuseon intendentti, taidehistorian dosentti Marja Lahelma luennoi kuoleman teemasta Hugo Simbergin taiteessa. Samalla kuullaan näkökulmia Ateneum-taidemuseon valtavan suosittuun Gothic Modern -näyttelyyn (2024–2025).
Menetys ja sureminen (Kulttuuritalo Laikku ti 18.11. kello 17)
Kuolemaan liittyvä suru on merkittävä menetyksestä kertova kokemus. Terveystieteiden dosentin Anna Liisa Ahon (Tampereen yliopisto) ja käytännöllisen teologian dosentin, professori Auli Vähäkankaan (Helsingin yliopisto) johdolla pohditaan, miten suomalaisten sureminen on muuttunut ja miten kulttuurisesti suhtaudumme tunteiden näyttämiseen ja suremisen käsittelyyn.
Avustetun kuoleman näkökulmat dokumenttielokuva Jackie the Wolfin silmin (huom. englanninkielinen) / Assisted dying (Kulttuuritalo Laikku ti 25.11. kello 17)
Avustettu kuolema on mielipiteitä jakava aihepiiri. Luennolla pohditaan, millaisia henkilökohtaisia merkityksiä aihepiirille on rakennettu dokumenttielokuvissa. Puhujina ovat venezuelalainen dokumenttielokuvaohjaaja Tuki Jencquel ja elokuva- ja kulttuurintutkimuksen dosentti Outi Hakola (Itä-Suomen yliopisto). Keskustelun yhteydessä esitetään Tuki Jencquelin elokuva Jackie The Wolf (2023).
Kuolevainen-luentosarjan luennot ovat kaikille avoimia, ja tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
Outi Hakola on yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa, ja alue- ja kulttuuritutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa sekä mediatutkimuksen dosentti Turun yliopistossa. Hakola väitteli vuonna 2011 Turun yliopistosta elokuvatutkimuksen alalta. Hän on työskennellyt muun muassa Ihmisen kuolevaisuus -hankkeen parissa Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa (2011–2013) sekä akatemiatutkijana Helsingin yliopistolla (2017–2022). Hänen tutkimusprojektinsa Hyvää kuolemaa rakentamassa käsitteli dokumenttielokuvien tapaa kuvata elämän loppuvaiheita, saattohoitoa ja eutanasian kysymyksiä.
Kuolevaisessa Hakola organisoi luentosarjaa, toimii asiantuntijana, sekä koordinoi Arthouse Cinema Niagarassa nähtävää kuolemaa käsittelevien elokuvien sarjaa yhteistyössä toimittaja Niilo Rantalan kanssa.
