Juhana Moisander & Kristiina Karsten – IHMINEN / Aleksi Kolmonen – III Galleria Rajatilassa

YLÄKERTA: Juhana Moisander & Kristiina Karsten: Ihminen

Ihminen-näyttely koostuu kahdesta teoksesta, Juhana Moisanderin Nuorallatanssija-videoinstallaatiosta sekä Kristiina Karstenin Asusteita katoaville olennoille -esine- ja pienoisveistosinstallaatiosta. Ne tutkivat itsenäisesti sekä dialogisesti ihmislajin menneisyyttä, nykyhetkeä ja tulevaa kohtaloa.

Juhana Moisander
Nuorallatanssija, 2024
videoinstallaatio, 3’45” loop

Nuorallatanssija kuvaa ihmisen tilaa lajina ja myös ihmisen henkilökohtaisella tasolla käytävää etsintää. Lajina olemme pyrkineet irtautumaan maasta ja nousemaan ilmaan. Maankamaran jättäminen on ollut ihmisen kestävä haave ja se on myös toteutunut teknologian avulla. Toteuttaessaan itseään ihminen on kuitenkin hämärtänyt ymmärrystään ympäristönsä syy- ja seuraussuhteiden kehästä ja omasta roolistaan tässä laajassa vuorovaikutusten verkostossa. Teos kysyy mihin olemme menossa.

Teoksessa esiintyy sirkustaiteilija Sanja Kosunen.

 

Kristiina Karsten
Asusteita katoaville olennoille, 2025
pienoisveistoksista, esineistä ja musiikista koostuva installaatio

Työni kumpuaa aikakautemme ja länsimaisen kulttuurimme luonteen, tulevaisuuden pohtimisesta. Ajattelun heijastuspintana on toiminut 1800–1900-lukujen vaihteeseen sijoittunut ajanjakso, Belle Époque, jonka nautintokeskeisessä ilmapiirissä ja rappiossa on yhtymäkohtia omaan aikakauteemme ja nykyisen länsimaisen elämisen tyylin lopun lähestymisen aikoihin. Aikakauteen voimakkaasti liittynyt yhteiskuntien teollistuminen ja tuotannon kasvu ovat ajassamme huipentuneet ja johtaneet ennennäkemättömässä mittakaavassa tapahtuvaan saastuttamiseen ja kuluttamiseen. Emme tarvitse suurinta osaa siitä, mitä hankimme ja himoitsemme.

Teoksen estetiikka on rakentunut yhdistämällä kaunistautumiseen ja ehostautumiseen käytettäviä esineitä lihallisuuteen ja kiertokulkuun, Olen tavoitellut esineitä työstäessäni hajoamisen ja metamorfoosin tuntua: miltä kuolevaisuuden prosessia läpikäyvät esineet näyttäisivät? Materiaalisuuden kautta vastenmielisen ja viehättävän, arvokkaan ja arvottoman sekä orgaanisen ja prosessoidun rajapinnat hämärtyvät, sekoittuen toisiinsa ja muuntuen.

Maatuvat, lähes ruumiillisiksi muuttuneet esineet rinnastuvat kulttuuriimme, joka itsekin osoittaa maatumisen ja hajoamisen merkkejä. Teos on eräänlainen pehmeä, kollektiivinen memento mori länsimaiselle nykyihmiselle.

 

ALAKERTA: Aleksi Kolmonen: III, 2025

Te olette molemmat minussa, ja minä teissä.

Elämä kulkee kuoleman rinnalla — ei sen varjossa, vaan sen mahdollistamana. Elämän hauraus ja sen juhla kietoutuvat toisiinsa kuin kaksi säveltä samassa laulussa. Kuolema ei ole loppu, vaan lempeä muistutus olemassaolon rajallisuudesta, ja juuri siksi elämän ainutkertaisuudesta. Kuolema ei ole loppu, vaan kehys, joka tekee elämästä näkyvän.

Aleksi Kolmonen tuo Galleria Rajatilan alakertaan valokuvainstallaation.

 

Gallerian aukioloajat

• ma suljettu
• ti-pe 13–18
• la-su 12–16

Vapaa pääsy