Siiri Haarla
“Maalaaminen on ajan pysäyttämistä ja jäljen jättämistä. Se on myös valmistautumista kuolemaan ja auttaa kestämään ajatuksen oman elämän ohimenevyydestä.”
Siiri Haarla (s. 1986–) on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2011 ja työskentelee parhaillaan siellä maalaustaiteen professorina. Lisäksi hän työskentelee Berliinissä. Parhaillaan Haarla tekee tohtorin opinnäytettä Kuvataideakatemiasta aiheesta “Näkeminen ja värit maalauksen kielenä”. Hän on pitänyt näyttelyitä muun muassa Forum Boxissa 2022 sekä osallistunut moniin ryhmänäyttelyihin. Hänen teoksiaan on EMO-säätiön ja Miettinen Collection -kokoelmissa sekä Valtion ja HAMin taidekokoelmissa.
Haarlan maalaukset ovat omaelämäkerrallisia tutkielmia näkemisestä, kokemisesta ja elämisestä ihmisenä muiden elämänmuotojen joukossa.
“Taiteilijuus syntyy kuolevaisuudesta. Jos eläisimme ikuisesti, ei minulla olisi syytä jättää jälkiä itsestäni, ajattelustani, näkemästäni ja olemassaolostani. Maalaus on suunnattu jälkipolville, maalaukset ovat viestejä tulevaisuuteen. Maalaan päivästä toiseen täyttääkseni elämän merkityksettömyyttä, ja pala palalta rakennan merkitystä, jonka varassa taas maalata.
Museoissa voi kokea tämän: tuhat vuotta sitten eläneen maalarin kädenjäljen, katseen ja läsnäolon. Maalaus ylittää kuoleman rajan – eikä se ole mystiikkaa.”
Kuolevaisessa Haarlan teoksia on esillä kirkkotilassa.
